KUIN KUOLLUT KANA

Tällä kertaa postauksen sisältö on melko erilainen, koska huumori on iso osa elämääni ja vaihtelu virkistää. On myös tärkeää osata välillä "nauraa itselleen" ja olla vähemmän vakava vaikeidenkin asioiden keskellä. Se auttaa jaksamaan. Kunnon "räkänaurut" hyvän ystävän kanssa voi korvata kalliin terapiatunnin! Vaikka onhan terapiallekin paikkansa ja julkiselta puolelta anottu terapia ei onneksi maksa mitään. Ymmärsitte kuitenkin varmaan, mitä tarkoitin?

Julkaisen tässä postauksessa siis mustalla huumorilla tehdyn runon kipujen lähinnä kipulääkityksen aiheuttamista sivuoireista. Runo siis perustuu tositapahtumiin, hehhee.

Se on tehty alunperin pikaisesti rustaten kipuvertaistukiryhmälle piristykseksi ja se julkaistiin luvallani myös Suomen Kipu RY:n Kipupuomi-lehdessä vuonna 2013. 

Halusin vain päivittää runoa nyt hieman blogia varten, koska oirekirjokin on kasvanut näiden vuosien varrella. Tokikaan kaikki niistä eivät runoon mahtuneet tai siitä olisi tullut liian pitkä. Mutta pidemmittä puheitta, tässä on teille runoni "Kuin kuollut kana"!

KUIN KUOLLUT KANA

Turvotus ja painonnousu,

ei ainakaan tipu yltäni housut.             

 Ajatuksenjuoksun hitaus,

suusta kuuluu enää pihaus.

Hampaatkin täynnä kariesta,

siellä on bakteereille oiva mesta.

Hiukset ne jo päästä karkas,

enää puuttuis liikavarvas.

Auton ratin taakse en mä sovi,

koska saattaisin nukkua siellä tovin.

Lääkkeetkin sumentaa mun pään,

hyvä jos enää eteeni nään.

Mut jos jättäisin nää pillerit pois,

enpä enää elää kivuiltani vois.

Siispä valitsen kahdesta pahasta,

mikä kulloinkin tuntuu parhaalta.

Teki niin tai näin, 

olen kuin kuollut kana.

Se juoksee aikansa ilman päätä,

"Hei kaverit varokaa, mä taas tulen täältä!".

Luovuta en kuitenkaan,

vaikka elämä kuinka takkuaa.

Siis ei muuta kuin glitteriä peräpukamiin ja menox,

sanoi Annie Lennox!